Joulu takana. Itseasiassa yksi vuosi takana. Uusi vuosi edessä. Tässä pisteessä kun muistelen viime uudenvuoden juhlintaani, tuntuu kuin vuosi olisi kulunut silmänräpäyksessä. Mutta kun katson eteenpäin ja ajattelen tulevaa rankkaa kevätlukukautta koulussa ja kaikkia arkipäiväisiä murheita, toivoisin ajan kuluvan pikakelauksella ihan oikeasti. Aika on sitten kummallinen juttu.
Joulu oli taas yksi muiden joukossa. Jälkeenpäin en edes muista millaisia lahjoja sain. Vain muutaman isomman tai merkityksellisemmän lahjan muistan ja ne leimaavatkin koko joulua. "Muistatko sen vuoden 2008 joulun vielä?" "Joo, se oli se makuupussi-joulu."
Olen syönyt suklaata. Järkyttäviä määriä ihan ähkyyn asti. En uskalla mennä vaa'alle. Mutta olen aina elänyt siinä uskossa, että saan suklaasta finnejä, mutta nyt minulle ei ole tullut ainuttakaan. Outoa. Ehkä jouluna ei rankaista herkuttelusta.
Tänään on vuoden toiseksi viimeinen päivä. Täytyy sanoa, että 2008 taisi olla hyvä vuosi. Vuoden alussa löysin Kullan, joka on auttanut minua jaksamaan eteenpäin, vaikka välillä olen aika maassa ollutkin. Kullalla on ollut sietämistä ja opettelemista naisellisten oikkujeni kanssa. Olemme kokeneet paljon tänä vuonna. Olemme muunmuassa oppineet riitelemään, jota emme suhteen alussa harrastaneet. Seuraavan vuoden opetussuunnitelmaan voisikin lisätä rakentavan ja aikuismaisen riitelyn opettelun. Tai ehkä aikuismainen on väärä sana, koska yleensä aikuiset riitelevät kaikkein lapsellisimmin.
Huomenna vuosi huipentuu juhlintaan. Olemme menossa saman ihmisen bileisiin, joissa (varsin railakkaasti) viime vuonnakin juhlin. Tosin sinkkuna. On mielenkiintoista nähdä, mikä ero uudessavuodessa on sinkkuna ja varattuna. Uudenvuoden halaus ja suudelma eivät kuulu pelkästään "varattuun" uuteenvuoteen, koska sain ne myös viime vuonna. Kahdeltakin eri miehenpuolikkaalta (oli siis todellakin hyvin railakas uusivuosi). Voisin veikata, että viime vuonna uusivuosi oli hauskempi. Olin villi ja vapaa, nautin humalaisesta silmäpelistä ja alkoholin tuomasta rohkeudesta. Mutta arki on monin verroin mukavampaa vakaassa parisuhteessa. Enkä väitä, että juhlimisesta olisi tullut tylsempää varattuna (pikkuisen vain), mutta juhliminen on muuttanut merkitystään. Nyt lähden juhlimaan nähdäkseni ystäviäni, vaihtamaan kuulumisia ja pitämään hauskaa.
Voisin myös tehdä uudenvuodenlupauksen. Viimeksi olin tietokoneettomalla tammikuulla. Nyt haluaisin luvata harrastaa liikuntaa enemmän.. Timmi tammikuu? ;)